Hesarin Ruokatorstai pilasi takapihagrillaajien ilon ja tuomitsi ruokalajin "kemikalikanaksi" tölkistä mahdollisesti irtoavien kemikalien vuoksi. Grillasin silti.

Saimme tarkoitusta varten tehdyn telineen lainaan tuttaviltamme, ja grilliä suojatakseni laitoin foliovuoan alle. Koska Lapin kulta on mielestäni huonoa olutta, se sopii oivallisesti hassattavaksi kananpersauksiin. Tölkistä poistetaan kansi ja puolet oluesta ja sekaan laitetaan mausteita (lipstikkaa, sipulia, valkosipulia, grillimaustetetta ja inkivääriä).

Sulatin pakastebroilereita vuorokauden jääkaapissa ja muutaman tunnin huoneenlämmössä ennen grillaamista. Pinnalle siveltiin Honey hickory -barbeque-kastiketta ja veljekset istutettiin tölkkien päälle.

Grilliä piti vähän tuunata, jotta saatiin tarpeeksi korkeutta. Vain reunimmaiset polttimet olivat päällä, mutta jälkikäteen ajatellen keskimmäisissäkin olisi voinut olla pieni lämpö päällä. Kastiketta siveltiin lisää paistumisen aikana.

Puolentoista tunnin kuluttua mittari piippasi tavoitelämpötilan 75 astetta saavutetuksi, ja pojat joutuivat parempiin suihin uunijuuresten kanssa. Makoisimmat palat sai varmaan koira, joka sai rääppiäisissä syödä maustuneen nahan - kastikkeen maku ei juurikaan ollut tarttunut kanaan nahan läpi.